Transparency International Greenland nunarsuarmi peqquserluuteqartarnermut akiuniarlutik sulissuteqartut ataatsimeersuarneranni annertunerparpaami peqataaqqammerpoq.
Ataatsimeersuartitsinerujussuaq Lithauenimi illoqarfiit annersaanni Vilniusimik ingerlanneqarpoq Junip ulluisa 18-aniik 21-ata tungaanut. Nunani 100-t sinnerlugumeersut 2000-t sinnillit , nikallujaallutik innarligassaannginnermut akimullu ersarissaanermik illersuillutik sulissuteqartorpassuit, najugarisaminni, nunagisami kiisalu nunarsuaq tamakkerlugumi, peqataapput. Kattullutik ataatsimiittorpaaluit, workshoppernerpassuit isiginnaagassiarpaaluillu aqqutigalugit uppernarsarneqarpoq takutinneqarluni qanoq nunarsuaq akimorlugu angitigisumik peqquserloqatigiittoqartartigisoq.
Kalaallit Nunaanniik peqataapput siulersuisuni ilaasortaq Sheila Sariboga kiisalu allatseqarfimmi pisortaq Bodil Karlshøj. Aia Lyberth Jeppson ataatsimeersuarnermi ilaajutigaluni piffimmi inuusuttunut innarligassaannginneq qulequtaralugu aasaanerani atuartitsivimmi peqataavoq. Transparency International Greenland peqataavoq ilisimasanik aalliutaa nunatsinnilu suliniteqarnerminni isumassarsianik atorsinnaasaminnik pissarsiaqarniutaa.
“Peqquserluuteqartoqartillugu inuiaqatigiinni sanngiinnerpaat eqqugaasarput, peqquserluuteqarniartartut tassaasarput pisuujunerpaat. Saninnguatigut taakkuusarput sanngiitsut oqaatiginnittussaagaluit, peqquserluuteqartullu pillugit apuussaqarnissaminnut qunusarlutik. LGBTQ- t inuillu pisinnaatitaaffii, inuillu ataatsimoortut pingaaruteqanngivissortutut isiginiarneqartartut, oqallisissatut pingaarnertut inissinneqarsimapput. Tassani ilisimasarpassuit pingaarutillit pissarsiarivagut, siunissami sulissutigiumaagassatsitut pingaarutilittut qilanaarilikkagut”, taama Sheila Sariboga oqarpoq
F4T, Films For Transparency, attaveqarfiupput, ataatsimeersuarnerup nalaani isiginnaagassianik takutitseqattaartut, aningaaserivinni matut matoqqatillugit pisartunik niueqatigiinnerullu iluini, iluanaaruteqarusunnerup aqqani qanoq torinngitsigisunik iliuuseqartoqarsimaneranik saqqummiussillutik .
“Ilaatigut saqqummiisut tassaapput Nunani tamalaani aningaaserivissuaq aammalu OECD, tassa Naalagaaffiit akornanni aningaasarsiornikkut suleqatigiiffik. Aammattaaq FN-p ataani siunertaqaqatigiillutik suliniuteqarfiit tusarfigaagut peqquserluttarnermut akiuinarnermut inuillu pisinnaatitaaffiinik illersuiniarlutik suliniutaat tusarfigalutigit. Nunarsuaq tamakkerlugumiik Transparencymi immikkoortortaqarfinneersorpassuit naapikaavagut, Kalaallillu Nunaannut attuumassutilinnik iluaqutaasinnaasunik pillit suleqatigilersinnaasagut attaveqarfittaarititerlutigit”, taama Bodil Karlshøj oqaaseqarpoq.
Ataatsimeersuarnermi peqataasinnaanngorsimavugut Tips- aamma Lottopuljamit aningaasanik tapiissuteqarfigineqarnitsigut.
Apeqqutissaqassagussi allaffeqarfik attavigineqarsinnaavoq emailikkut [email protected].