Maannakkorpiaq suliniutit

Decembari 2023: Naalakkersuisunut allakkat ammasut

TIG iluarisimaarinnilluni maluginiarpaa, Naalakkersuisut EU-lu isumaqatigiissusiorsimasut, nunat tamat niueqatigiittarnerisigut imminut akilersinnaasutigut aatsitassarsiornikkut suleqatigiinniarlutik.

Kalaallit Nunaat avatangiisinut, silap pissusaanut, inooqatigiinnut, inuiaqatigiinnullu akisussaassuseqalernissamut maleruaqqussutit iluini pilersaarusiornissatigut nunarsuarmut tamarmut atuuttunut, maleruttussanngussalluni. Pilersaarusiornissatigut suleqatigiissusiornissaq isumatusaarneruvoq, taamaattoq TIG-mi amigaatiginartipparput ileqqorluuteqartarnerit akiorniarlugit suliniuteqartoqarnera taaneqarsimanngimmat.

Transparencyp nunani arlariinni nukissiutinut ataavartunut, ikaarsaariartuaarneq malinnaaffigaat, aatsitassarsiornertigut tassunga nuukkiartuaarneq ilutigalugu nukissiutinut ataavartunut ikaarneq imminullu akilersinnaasussannguuttussanik, nukissiutinik pilersuisut naapertuuttuusussanik nassaassarsiornissaannut piumasaqaatinut annertusiartortunut tulluarsarlutik pileruttorput, tassunga ilaavoq piiaaffissanik nutaanik periarfissarsiornerat.

Parisimi isumaqatigiissut malinneqartussaavoq, nunarsuaq nukissiutinut ataavartunut nuukkiartuaarpoq tamannalu ilutigalugu atortussiassanik nutaanik pisariaqartitsiartuaarluni. Piiaaffiit pilersuisut akisussaaffimmik nalorninartorsiorfiusumik isumaginnittussatut inisseqqapput  nukissiuutiniik naammattunik qulakkeerinninniartussaagamik, imminut akilersinnaasuusussamik naapertuuttumillu. Naammattumik pilersuutissamik pissaqartitsiniassagunik, nunarsuarmi piiaaffinnik nutaanik pilersitsisoqartariaqassaaq.

Naalakkersuisut tusagassiuutitigut nalunaarutiminni oqaatigivaat, EU assigusunik isumaqatigiissusioreersimasoq ukununnga nunanut Canada, Ukraine, Kasakhstan, Namibia, Argentina, Chile, Zambia kiisalu Den demokratiske republik Congo, Nunani taakkunani tamaginni Transparency immikkoortortaqarfeqarpoq, nunallu taakku akunnerminni ajortoorutaasinnaasunik unamminartorsiorfinnillu avitseqatigiittarput uagullu aamma taakkununnga attaveqaateqarpugut.

Parisimi isumaqatigiissut malinneqartussaavoq, nunarsuaq nukissiutinut ataavartunut nuukkiartuaarpoq tamannalu ilutigalugu atortussiassanik nutaanik pisariaqartitsiartuaarluni. Piiaaffiit pilersuisut akisussaaffimmik nalorninartorsiorfiusumik isumaginnittussatut inisseqqapput nukissiuutiniik naammattunik qulakkeerinninniartussaagamik, imminut akilersinnaasuusussamik naapertuuttumillu. Naammattumik pilersuutissamik pissaqartitsiniassagunik, nunarsuarmi piiaaffinnik nutaanik pilersitsisoqartariaqassaaq. Pissutsinut nutaanut ikaarsaarneq taama sukkatigisoq allannguiniarnertaatigut unamminartortaqarlunilu nukissiutinik piiaasunut nutaanik periarfissiivoq, aamma taamaappoq nunani aqutsisunut inuiaqatigiinnullumi.

Aatsitassarsiornerlu nunanillu atortulersuiffiit tassaapput immikkuullarissumik inissisimasut kisianni aamma tassa assut ileqqorluuteqartarnermik nalaassisarfiullutik. Australiami suleqatitta missingersorpaat Nunarsuaq tamakkerlugu qiviaraanni taakkuali iluini aningaasaqaliissutaasartut 10-30 %-tii annaasaqaataasartut, aqutsinerliornerit, naleqqatigiinnginnerit ileqqorluuteqarnerillu pissutaasarlutik.

Taamaattoqarneranummita Kalaallit Nunaat qanoq isumatusaarnermigut iliuuseqalersaarsinnaava? Matumuuna isumatusaarnermi iliuusaasinnaasutut Australiami Transparencyp immikkoortortaaniik innersuussusiat tungitsinniik ilannguppagut:

  • Pinaveersaartitsigitsi ’perloqqusinermut isumalluutissaasinnaasunik’ pilersitsillusi nunat tamat niueqatigisarnerini peqquserluuteqartannginnissaq anguniarlugu, sakkortuumi piumasaqaatitalinnik tassunga akiuusutaasinnaasunik maleruaqqusiorlusi, suliap ingeraanerani killiffiusinnaasunut tamanut maleruaqqussusioritsi, nalilersuuteqaritsi misissueqqissaaritsi sukkut qanorlu peqquserlunnerit pilersinnaasassanersut. Nutaanillu pilersaarutinik aatsitassanik piiaanissat tungaasigut suliuniutinik nutaanik takkuttoqartillugu, taakkununnga pakkersimaarutaasinnaasunik eqqarsaasersuuteqaritsi.
  • Innuttanut tusarniaatitsisarnissat qajannaatsuullutillu akuutitsilluartarnissaat qulakkeertarsiuk. Ataatsimoorfiit/tamat soqutigisaqatigiiffiilu siumut paasititsiniaanikkut tuniorarneqareernermikkut tunngavilerlutik akuersaarlutik oqartussaaqataallutik isummersorsinnaanisaminnut pisinnaatitaaffii illersorsigit.
  • Aatsitassarsiortut akimut ersarissaateqartarnissaannik akisussaassusilimmillu pissusilersortarnissaannik piumasaqaateqarfigisarsigit, piumasaqaateqartarnersi pitsannguiffigisiuk.

Tamakkutigut pitsanngorsaassutit makkuusinnaapput, soorlu isumaqatigiissusiornerni akimut ersarissaateqaqqusineq, suliamik pilersaarusiukkamik ingerlatsinermi akiliutaasartussat avammut saqqumitillugit kiisalu Nunarsuaq tamakkerlugu suliniuteqarfimmut malinnaasarnissaq (EITI) Extractive Industries Transparency Initiativemut taakkualu sanitigut piiaaffinnik piginnittuusut allattorsimaffissaannik pilersitsilluni.

  • Alloriuteqarnissaq, Naalagaaffiup suliffeqarfiutaanni ileqqorluuteqarnissanut akiuiniutaasinnaasunik pilersitsiortornikkut. Taamaaliornissamut ilaapput ersarissunik maleruaqqussusiornissaq politikkikkut aningaasaqarnermi ingerlatsivinni, atuuttussanittaaq ilanngussilluni. ’Ersinngitsumik’ ileqqorlunnissamut periarfissaarullugu. Aaqqissuussanngorlugu sanallugu, suliffissuaqarfiit, Naalakkersuinikkut ingerlatsiviit kiisalu imminnut isumaqatissarsiorlutik iliuuseqartartut eqqarsaatigalugit ersarissunik maleruagassiuullugit.
  • Qulakkeerlugu nukissiuutitigut allannguiniarneq avatangiisitsinnillu inuiaqatigiinnillu pilliuteqarluni eqquisassanngitsoq tamannalu akiorniarlugu avatangiisinut sunniutaasinnaasunik kingunerisinnaasaannillu misissueqqissaartarnissat inatsisitigullu inissiisarnissaq, inuiaqatiginnut tusarniaatitsisarnissaq, suliallu ingerlanerani tamakkiisumik peqquserluttuliortoqannginnissaa anguniarlugu, iliuusissiornissaq.

TIG-p qilanaarivaa iliuusissiamik takkuttoqarnissaa, iliuusissat suleqatigiissutiginissaat piviusumi aallartissammat. Immikkoortortani arlariissuarni malunniutilertussaammat. Taamaattumik innersuussutigerusupparput aatsitassarsiorfiit suliffiutillit attuumassutillit kiisalu innuttat akuutinneqassasut.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusilluta

Transparency International Greenland, siulersuisut

Apriili 2023: Tamat oqartussaaqatassappata, siullertut qinikkanut tatiginninneq, piumasaqaatitut piusariaqarpoq.

“Tamat oqartussaanissaallu paaralugu immitsinnut paarisariaqarpugut. Tamat oqartussaanissaannut tatiginnissinnaaneq tunngaviulluinnarpoq. Tamat oqartussaassusaannut tunngaviliisuusarpoq, aaliangersaasussat oqartussat qinikkanik inuttaqaraangata. Taamaattumik pisariaqartipparput tatiginnissinnaanissarput, ilumut qinikkat nuna pillugu pitsaanerpaamik iliuuseqarniartarnersut kiisalu iliuuseqarniarnerminni inatsisit atuuttut tunngavigineraat.

Qinikkat qulakkeertussaavaat pisortaqarfitsik, ingerlatsinermikkut ilumut inatsisinut maliguunnersoq, aaliangersaaniarnerillu ingerlassatik tamanut ersarissumik malinnaatitsillutik takujuminarsakkamik suliaanersut, iliuuserisanut suna suullumi tunngaviunersut. Tatiginninneq attuumassuteqarfinnut iliuutsitigullu pileriartuaartinneqartarpoq.

Tatiginnittoqarneranik misissuineq

Transparency International Greenlandip 2020-mi, nunatta Global Corruption Barometerimut misissueqqissaartoqarnissamut ilaanissaa qulakkeernikuuaa. Qulequtaq malussarfiginiarnerpaasimasarput tassaavoq, innuttaasut qinikkanut Namminersorlutillu Oqartussani atorfilittanut, qanoq tatiginninngitsiginerat. Naalakkersuisunut Namminersorlutillu Oqartussani atorfilittanut, tatiginnissinnaanerup tungaatigut apeqquteqaataasimasumut, akisimasut affaat akisimapput, tatiginninnatik imaluuunniit annikitsuinnarmik tatiginnissinnaallutik misigisimallutik. Kommuninut innuttatut, tatiginnissinnaalluni misigisimaneq qaffasinnerulaarpoq, akissuteqaateqarsimasut 63 %-tii, kommunimi ilaasortatut qinikkanik tatiginnillutiik akissuteqaateqarsimammata.

2020-mi Transparencykkut tungaanniik innersuussutigineqarpoq, tatiginnittoqaqqilissappat, ammanerusumik  ingerlariuseqartoqartariaqassasoq kiisalu innuttaasunik akuutitsisoqarnerusariaqarluni.

 

Kilde: Nunarsuarmi tamarmik peqquserluuteqarluni iluanaarniartarnernut 2020. Kalaallit Nunaaniit inerniliussat pingaarnerit. www.transparency.gl

Inatsisartut Ombudsmandiat

Inuiaqatigiit aqunneqarput qinikkanik atorfilittanillu. Inuk kinaluunniit kukkusinnaasarpoq taamaattumik-una, ingerlatsivinnik nakkutilliinissamut periarfissaqartoqarnera pingaarutilerujussuusoq. Tassuunatigut pingaarnernut ilaavoq Inatsisartut Ombudsmandiat. Ombudmandi Inatsisartunit toqqarneqartarpoq Inatsisartut sinnerlugit, pisortani sulianik ingerlatsinermut, malittarisassat malinneqarnersut, nakkutiginnittussaatitaasarami, Namminersorlutik Oqartussani Kommuninilu ilumut inatsisinut naapertuuttumik ingerlatsisoqarnersoq kusanartumik tassunga naapertuuttumik sullissisoqartarnersoq. Ombudsmandi isornartorsiuisarpoq, eqqunngitsumik ingerlatsisoqarsimatillugu. Uagullu, Innuttaasutut taamaattoqarsimatillugu ilimasuutigisarparput, isornartortaanik aaqqiiniartoqartassasoq.

Kisianni, upernaaq una atuarsinnaallugulu tusarparput, Naalakkersuisoqarfik arlaleriarluni kukkuluttuuteqartarsimasoq, naak isornartorsiorneqareersimagaluarluni. Kommunit aamma akulikitsumik isornartorsiorneqartarput. Isornartorsiuisoqartarnera ilutigalugu qinikkanut taiginnissinnaaneq appariartulertarpoq.

Transparencymi ilaanneeriarluta naammagittaalliuutinik tigusaqartarpugut. Naammagittaalliuutaasunik suliaqarsinnaanissatsinnut inuttassaqannginnatta suliarinnissinnaanatalu, Ombudsmandimut naammagittaalliuutit innersuussutigisarpagut. Taamaaliortarpugut, taakkuummata inatsisitigut ilisimasallit, aammalu tatigatsigu, pisortatigut ingerlatsiviit, ombudsmandimiik innersuussutaasut malillugit  iluarsisassatik iliuuseqarfigisarumaaraat iluarsillugit.

Ullumi innersuussutigisartakkagut ilassavagut, Ombudsmandimut ataqqinnittoqartarnissaa innersuiussutitut, ilassutigalugu.

Nunap pissarititai

Nunap pissarititai, uagutsinnut kingulissatsinnullu inuussutaasussat, sulissutaasussaapput tamanut iluaqutaasussanngorlugit kikkut tamaasa angullugit. Siunertamut tassunga inatsisit pilersinneqarnikuusut Inatsisartuniipput, inatsisillu taakku kimilluunniit malinneqartussaapput. Inatsisit nalunaarutillu tamatsinnut atugassiaapput, tamanut atuuttuupput, kinarsuugaluaruit kinannguugaluaruilluunniit.  Pingaaruteqarpoq, inatsisit maleruaqqussutillu tamatsinnoortut inuiaqatigiinni ineriartornermilu, malinnaatittarnissaat.

Transparencyp, qanittumi aalisarnikkut pisassanik agguaassinermi periuserisaq, uparuaaffigaa aalisarnikkullu politikkeqarnermik ersarissumik ingerlasoqartarnissaa ujartuiffigalugu. Taamaasiorput agguaassinermi periutsimik allannguut nassuiaatitaqartinneqanngimmat.

Ullumi innersuussutitsinnut ilassutitut, nunap pissarititaannik illersuuteqartoqartarnissaq, ilanngullugu innersuussutigaarput.

Innuttaasunik akuutitsisarnissaq

Soorunami Tranparencyp soqutigisaraa, tamat oqartussaanerata ineriartortinneqarnissaanut, aammaloorluni peqataanissi. Sakkutut atukkatta ilagaat, inatsisissanik il.il. tusarniaatitsisoqartillugu akuuniartarnerput, Naalakkersuisut tusarniaanermut attaveqaataatigoortumik. Periarfissiillutik tusarniaatitsisarnerat iluaraarput, akimut ersarissaatitut tigullugu, taamaattoq ingerlarsortoqarneranut malinnaajuassagaanni, nukissaqarfiginissaa pisariaqarpoq.

Ingerlariaatsimut assersuut: Aatsitassanut inatsit Inatsisartut maanna ataatsimiinneranni suliarineqartussaq, decembari 2022-mi tusarniaassutigineqarpoq. Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit quppernerit 237-upput. Quppernermi 224-mi bilagimi tusarniaanermut akissuteqaatit nassuiarneqarlutillu oqaaseqarfigineqarput. Soorunami taamaattoqartarmat ilimasuutigilluinnarparput, Inatsisartuni Ilaasortat tusarniaanermi akissutaasimasut qimerloorsimallugit, isumaqartillugit aallaavimminnut isummersorfigalugit, suliamikkut eqqarsaasersuutiminnut ilannguttaraat. Siunnersuut imaassimassaaq siullermeerneqarnermi aappassaaneerneqarnissamilu akunnerani ataatsimiititaliani attuumassutilinni suliaasarlutik, taamaalereernermi tusarniaassutigineqarlutik. Quppernerpassuusarput, oqaatsit marluk atorlugit, naqitanngortinneqartartuullutik. Taamaaliortitsisarnerni kukkusumik paatsuunganartumillu akunnerini peqartoqaleriataarsimasinnaanera takorlooruminarpoq, taamaattoqarsimatillugu tusarniaaffigineqartullu inatsisinillu pilersitsisussap akunneranni peqalersinnaavoq, assigiinngeqqinnaartunik isummersorfissaqaleriataarsimasunik. Qanoq iluaq, naapeqatigiilluta oqaloqatigiissinnaalluta, eqqartueqatigiissinnaalertuugutta. Massakkut pissutsit imaakkamik, tusarniaatitsinermi oqaaseqaateqarsimagaanni, tullissarisarpaa avammut nalunaarutigineqarnera, tassanngaanniik aatsaat ataatsimiititaliamik naapitsilluni paatsoorutinik nassuiaassuteqarnissamut, imminut periarfissarsiuuteqqaarnissaq aaqqitassaqarsorisanik apuussaqarniarnermi.

Pissarititat pisortatigoortut tamarmik illersugaasassapput. Taamaattoqassappat ammasumik ingerlaneq tamakkiisoq piusariaqarpoq, akimut ersarissaasarnerit pisortatigoortumillu isumaqatigiinnikkut atsioqatigiinnikkut ingerlasassatigut akisussaaffimmik angisuumik peqarnissaq (nunap qaavaniuppat, imartatsinniuppat silaannakkulluunniit pisuuppata!) Tranparency Internationalip innersuussutigai, annertusisamik pinaveersaartitsisarnissaq, pisortatigoortunik peqquserluttoqarsimatillugu, tillittoqarsimatillugu pissaanermilluunniit atornerluisoqarsimatillugu, saqqummiunneqartassasut. Uagut, Kalaallit Nunaanni immikkoortortaqarfittut, tassunga isumaqataalluinnarpugut.

Tusagassiuutit sunniuteqarfigisinnaasaat

Tusagassiuutit pigaartutut ingerlatitseqqiisartutullu annertuumik sunniuteqarsinnaasuupput. Tamat oqartussaanerannut pingaarutilerujussuuvoq tusagassiuutinut ammasuunissaq apeqqusiillutillu apeqquteqaateqartillugit, akissuteqaateqarfigisarnissaat. Sunaana, avammut saqqummiunnaveersaarneqartoq? Eqqarsalertarpugut, massakkorpiaq pisunut akissuteqaateqartoqarumajunnaaraangat. Toqqortugaqarsimaneramik? Immaqa naamilluunniit, immaqa inaarsaaniarsarisoqarpoq, aningaasassaaleqinermik imaluunniit inuttassaaleqititsinermik peqquteqarsinnaanerluni? Aap, ammasunik taasigit suut aporfiunersut, taava imaallaat paasissavarput. Anguniakkassinnik oqaluttuutsigut, angusassallu anguniarnerini suut aporfiginerlusigit. Politikerit: Tusagassiortunit apersorneqartillusi ammasumik akisarsigit.

Transparency International Greenland

TIG peqatigiiffiuvoq, peqquserluttarnernik pinaveersaartitsinermik ingerlassalik, nunap iluani nunarsuullu sinnerani, ataatsimoorussaqarneq, innarligassaannginneq tamallu oqartussaanerannut sorsuutilik.

Transparency International Greenlandimi Siulersuisut”

Peqquserluttuliorneq akiorniarlugu ersarissumillu sulinissaq pillugit pikkorissaaneq

Ilaasortanut neqeroorutitut suliniaqatigiiffiit suliffeqarfiillu kiisalu pisortat suliffeqarfiutai ulluni marlunni eqimalluinnartumik pikkorissaanissamik Transparency Greenland neqerooruteqarpoq, pikkorissaatigineqassallutik peqquserluttuliornermik akiuiniarneq ersarissumillu sulineq.

Pikkorissaataasussat:

  • Nunani tamalaali peqquserluttuliortarnerup sukumiisumik paasisaqarfiginissaa nunatsinnilu pissutsinut naleqqiussineq
  • Suliffeqarfinni, suliniaqatigiiffinni pisortallu suliffeqarfiutaanni peqquserluttuliorneq akiorniarlugu suliaqarnissamut atortussat, qanorlu taakku suliarinissaannut assersuutit
  • Peqquserluttuliortarnerup qitiutillugu sammineqarnissaanut suliniutinik sulianillu tigussaasunik aallartitsinissamut ikiorsiineq.

Pikkorissaaneq ulluni marlunni ingerlanneqassaaq, ulloq siulleq ataatsimoortumik nalinginnaasumillu peqquserluttuliortarneq pillugu nalorninartumillu inissisimasut allat pillugit paasissutissiisoqassalluni. Ullup aapaani nammineq suliffiutillit pisortallu suliffeqarfiutai avinneqassapput taakkulu immikkut nammineq suliffiutilittut imaluunniit pisortat suliffeqarfiutaattut peqquserluttarneq akiorniarlugu suliniuteqarnissamut tigussaanerusunik paasissutissinneqassallutik.

Peqataanermut akit:
Nalinnginnaasumik aki: 3.500 kr.
CSR Greenlandimi Transparency Greenlandimilu ilaasortat: 2.500 kr.
Kajumissutsiminnik suliniaqatigiiffiit ilisimatusartullu: 1.500 kr.

Peqataanissamut uunga [email protected] nalunaartoqarsinnaavoq.

Ileqqorissaarnissamut Kalaallit Nunaata piareersaatai (NIS studie)

Piffissami aggusti 2011-miit oktobari 2011-mut siunnersuisarfiup arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsup ileqqorissaarnissamut Kalaallit Nunaata piareersaatai misissuiffigissavai.

”NIS-studie” (National Integrity System) tassaavoq inuiaqatigiinni suliffeqarfinni assigiinngitsuni peqqusersuissuseq, ersarissumik ingerlatsineq aammalu akisussaassuseqartumik ingerlatsineq pillugit ilisimatusarneq. Tamakkiisumik isiginnittaaseqarluni inuiaqatigiit ilisimatusarfigineqartarput taamaattumillu aamma pisortat ingerlataat, inuiaqatigiit inuinnaat inuuffii niueqatigiinnerlu tamaasa ataatsikkut pingaartillugit ilisimatusaatigineqartarput. Paasissutissat annertunerusut uaniipput

Siunertaavoq ilisimatusarneq taanna tamakkiisumik NIS tunngavigalugu ilisimatusarnissamut aallarniutaassasoq taamaattumillu aamma ilisimatusarluni misissuinermi siullermi pisortat ingerlataat misissuivigineqassallutik. Kalaallit inatsisiliaannik pisortallu allagaataannik misissueqqissaarnikkut kiisalu apersuinikkut kalaallit inatsisiliorneranni allaffissornikkullu ingerlatsineranni sanngeequtaasinnaasut nassaariniarneqassapput, taamaaliortoqassaaq sulineq qanoq tamanut ersaritsiginersoq paasiniarlugu. Taamaattumik misissuisoqareerpat sanngeequtit taakku qanoq iluarsiivigineqarsinnaanerannik inassuteqartoqaassaaq.

Ilisimatusaatigalugu misissuineq septemberimi saqqummiunneqassaaq nalunaarusiarlugu [piffissami] nittartakkami uani takuneqarsinnaalissaaq.